Siperianhuskyn sairauksia taulukkomuodossa

paluu koetulossivulle SH:n perinnölliset sairaudet (listamuoto)

Taulukkoon on eri lähteistä koottu yksinkertaistettu taulukko yleisimmistä siperianhuskyn perinnöllisistä tai perinnöllisiksi epäillyistä vioista ja sairauksista, niiden tiedetty tai mahdollinen periytymistapa, yleisyys Suomessa ja maailmalla, oireet, vaikutus koiraan ja jalostussuositukset, kun kyseessä on koira itse, sen vanhemmat tai sisarukset. Taulukkoa pyritään täydentämään tiedon lisääntyessä. On huomattava, että siperianhusky ei kuulu PeViSa-rotuihin. Taulukko vain osoittaa, että myös siperianhuskylla esiintyy sairauksia, joita SKL-FKK:n PeViSa-ohjelma vastustaa.

1. SKL:n PEVISA:n kautta vastustettavat koiran elämisen laatua heikentävät sauraudet

Jalostussuositukset

Tilanne Suomen/muun maailman SH-kannassa Periytymistapa, jos tunnettu
ja periytyvyys Tutkimustapa ja -ikä, oireet yms Vaikutus koiraan Koiran (ja sen mahdollisten jälkeläisten) jalostuskäyttö Koiran sisarusten jalostuskäyttö Koiran vanhempien jalostuskäyttö

Luustoviat,
-Lonkkanivelen kasvuhäiriö -HD-
-Kyynärnivelen kasvuhäiriö -OD-
-Polvinivelviat HD- ei todettu Suomessa, vain A ja B tuloksia ja yksi B/C (USA-2,2%; DK-2,9%),
OD- muutama tutkittu etupäässä 0/0, yksi 1/0,
polviniveliä muutama tutkittu 0/0 polygeeninen, tarvitaan useita sairaita geenejä. jotta vika ilmenisi, ympäristön vaikutus jopa 80% (ruoka, liikunta ym.) sukusiitos vaikuttaa negatiivisesti röntgenkuvaus, SKL:n kuvausikä 12kk, suositus 18kk, USA:ssa 24kk, ontuminen, nivelten turpoaminen, polvivikoihin voi vaikuttaa myös mahdollinen HD-vika HD- vakavasti sairaat (D/E) mahdollisesti invalidisoituvat, kivut, voidaan leikata, kallista, OD- ja polviviat invalidisoivat enemmän HD- suositellaan käytettävän vain terveitä A ja B, OD- 0/0 ja 0/1 voi käyttää, polvet- patellaluksaation 1-astetta vakavampia ei suositella suositellaan koko pentueen tutkimista, huomioitava myös ympäristötekijät suositellaan tutkimuksia, ei tulisi ainakaan toistaa samaa yhdistelmää, josta syntynyt sairaita yksilöitä

HC- perinnöllinen harmaakaihi eli katarakta eli linssin samentuma yleisyys Suomessa 4,6%; DK-7%; USA 8% (1999); NL-8%; D.4,5%-8%; UK-4% kantajat kliinisesti terveitä, autosomaali ressessiivi silmätutkimus rakolampulla, voidaan todeta jo 6-18kk ikäisenä, erikoista on, että samentuma voi iän myötä hävitä yleensä vain vähäinen näön huononeminen SH:lla, saattaa kuitenkin myös sokeuttaa, koira toimii hyvin valjakossa ja normaalissa elämässä sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen osa sisaruksista kantajia, osa täysin terveitä, suositellaan tutkimuksia molemmat vanhemmat varmoja kantajia, samaa yhdistelmää ei saa toistaa

RD-verkkokalvon kehityshäiriö
fokaali-RD
PHTVL/PHPV- lasiaisen kehityshäiriö RD-ei todettu Suomessa
PHTVL/PHPV-todettu muutama tapaus ei tunneta tarkoin,
RD-monilla roduilla autosomaali ressessiivi
PHTVL/PHPV mahdollisesti dominoiva voidaan todeta jo pentuna, verkkokalvon poimut muuttumattomia ja synnynnäisiä, yksi tutkimus riittäää yleensä lievänä ei vaikutusta, spanieliroduilla RD ja dobermanneilla PHTVL/PHPV voivat sokeuttaa vakavasti sairasta (verkkokalvon irtoaminen) ei saa käyttää jalostukseen tutkimukset ratkaisevat samaa yhdistelmää ei tule toistaa
XL-PRA- siperianhuskyn X-kromosomiin kytkeytynyt PRA (ainoa PRA muoto SH:lla) ei todettu Suomessa
todettu USA:ssa (<1%), harvinainen X-kromosomiin kytkeytynyt, sairastuneet useimmiten uroksia, sairaan nartun isä sairas ja emä kantaja tällä hetkellä on olemassa DNA-testi XL-PRA:n toteamiseksi koira sokeutuu vähitellen 5-6 vuoden iässä sairasta narttua ei saa käyttää, sairasta urosta voi käyttää, mikäli vain sen urospentuja käytetään jatkossa, sairaan uroksen tyttäriä ei saa käyttää (kantajia) sairaan uroksen emä ja sisaret poistettava jalostuksesta, koska 67% vian kantajia sairaan uroksen emä varma kantaja

2. Muut vastustettavat perinnölliset sairaudet

CCD- kornean kristalloidi dystrofia todettu muutama tapaus Suomessa, yleisyys USA-3% (1999); UK-5,6% autosomaali ressessiivi, 34-36% kliinisesti terveitä kantajia rakolamppu 6-8kk iässä vanhemmiten voi aiheuttaa näön heikkenemistä sairasta koiraa ei tulisi käyttää osa sisaruksista kantajia, osa täysin terveitä, suositellaan tutkimuksia molemmat vanhemmat varmoja kantajia, samaa yhdistelmää ei saa toistaa

PPG- taipumus primääriin glaukomaan, goniodysgenesis, kammiokulman rakenteiden rappeuma
GLAUKOMA, silmäpainetauti, viherkaihi PPG-todettu Suomessa, yleisyys UK-2,4%; USA-1,88%; Sveitsi 22%!
GLAKOMAa todettu Suomessa, voi johtua traumasta ja/tai goniodysgenesiksestä eli kammiokulman dysplasiasta PPG-ei tunneta, 7,8% ahtaista kammiokulmista romahtaa glaukomaksi (UK)
Galukoma-ei tunneta; voi olla myös traumaperäinen ja sekundääri silmätutkimus, gonioskoopilla ja rakolampulla, silmäpaineen mittaus, erittäin kivulias 7,8% ahtaista kammiokulmista romahtaa glaukomaksi (UK), koira voi sokeutua jo muutamassa tunnissa, voidaan hoitaa silmätipoilla, joskus joudutaan turvautumaan silmän poistoon kammiokulman suuruudesta riippuen voi käyttää, ahdaskulmaista ei saa parittaa kuin normaalikulmaisen kanssa suositellan silmätutkimuksia, kammiokulman suuruudesta riippuen voi käyttää suoitellaan silmätutkimuksia, kammiokulman suuruudesta riippuen voi käyttää

KERATIITTI eli krooninen side-/sarveiskalvon tulehdus, pannus
UVEIITTI, silmän väri- ja suonikalvon sekä sädekehän tulehdus UVEODERMATOLOGINEN SYNDROOMA, uveiitti ja depigmentaatio
(vrt Vogt-Koyanagi-Harada-syndrooma) KERATIITTI-todettu Suomessa, yleensä suhteellisen harvinainen
todennäköisesti perinnöllinen alttius, kudostyyppi, joka altistaa sairaudelle voi olla periytynyt, autoimmuunisairauksia, dominanttia autosomaalia geeniä on myös epäilty. eläinlääkärin tutkimus, ruskean pigmentin kerääntyminen sarveiskalvolle, vuotavat punaiset silmät, ultraviolettisäteily pahentaa sairaus on parantumaton, hyvin hoitoon reagoiva, mutta liiallinen pigmentti sarveiskalvon pinnalla voi myös sokeuttaa. sairasta koiraa ei tulisi käyttää, sillä alttius periytyy. koska sairaus yleensä puhkeaa myöhään tulisi jalostuskäyttöä siirtää kunnes koira on yli 3 vuotias samaa yhdistelmää ei saa toistaa, vanhempien jalostuskäyttöä tulisi harkita uudelleen, sisäsiitosta on syytä välttää

EPILEPSIA eli kaatumatauti todettu Suomessa,
kohtausten yleisyys kaikilla koirilla noin 1% periytymistapaa ei tunneta, kynnysominaisuus, korkea sukusiitosaste saattaa vaikuttaa verikokeet, kallokuvaus, EEG, "poissaolokohtaukset", kouristukset, perinnöllinen epilepsia puhkeaa yleensä 1-3 vuoden iässä. lääkehoidossa elää normaalia koiranelämää, alttiita rotuja SH, ALMA, noutajat, suomenpystykorva, saksanpaimenkoira, villakoirat sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen sairaan koiran sisarusten käyttöä tulee välttää, ainakin olisi odotettava, kunnes koira on yli 3 vuotias samaa yhdistelmää ei saa toistaa, vanhempien jalostuskäyttöä on harkittava tarkoin.

HYPOTYREOOSI eli kilpirauhasen vajaatoiminta todettu Suomessa maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan n.30% arktisten rotujen yksilöillä havaittiin alhaiset tyroksiiniarvot, joillakin roduilla perinnöllinen alttius verikokeet, ensioireet yleensä yli 2-vuotiailla, oireet voivat olla moninaiset: iho-ongelmat, alentunut kylmänsieto, voimattomuus, luonnehäiriöt, symmetrinen turkinlähtö, lisääntynyt pigmentaatio iholla kilpirauhashormonin korvaushoito koko loppu iän, hoitoennuste hyvä tai erinomainen sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen, mikäli oireet ovat vakavia koska sairaus yleensä puhkeaa suhteellisen myöhään tulisi jalostuskäyttöä siirtää kunnes koira yli 2-vuotias samaa tai vastaavaa yhdistelmää ei tulisi käyttää

3. Lievät viat, joilla ei vaikutusta koiran elämän laatuun, korjattavissa esim. leikkauksella

PPM, persistoivat pupillamembraanit todettu, yleisyys UK-6,33% perinnöllisyys ei tiedossa todetaan silmätutkimuksen yhteydessä ei ole yleensä haitallinen, joskus voi näkö heikentyä, mikäli runsaasti sidekudosjäänteitä ei yleensä haittaa jalostuskäyttöä

KIVESPUUTOKSET todettu,
arvio kaikilla koirilla n.5-7%
SH kuuluu rotuhin, joilla on kohonnut frekvenssi ilmeisesti polygeeninen periytymistapa, sukupuolisidonnainen, myös narttu periyttää yleensä kivekset laskeutuvat heti syntymän jälkeen, voi viivästyä jopa vuoden ikään asti. yleensä ei ole haittaa koiralle, laskeutumaton kives voidaan poistaa (kasvainriski) yksikiveksistä koiraa ei saa käyttää jalostukseen, pentuja ei rekisteröidä pentuesisarukset voivat periyttää vikaa, myös nartut samaa tai vastaavaa yhdistelmää ei tulisi toistaa, sekä uros, että narttu vian kantajia

NAPATYRÄ todettu, arvio n. 2-3% kaikilla koirilla toisilla roduilla yleisempi (basenji), mahdollisesti perinnöllisesti heikot vatsanpeitteet, lihakset voidaan todeta jo pikkupennulla, kasvattajan korvattava korjausleikkauskulut leikkauksen jälkeen ei vaikutusta työkykyyn ei suositella jalostukseen, mikäli tyrä on ollut suuri tai myös sisaruksilla on napatyrä terveitä sisaruksia voi käyttää samaa yhdistelmää ei tulisi toistaa, jos pentueessa on useammalla tyrä

ENTROPION, silmäluomen sisäänpäinkiertyminen todettu, yleisyys ei tiedossa ilmeisesti polygeeninen periytymistapa oireina silmävuoto tai muu ärsytys, silmäeläinlääkärin tutkimus kivulias, kun luomi hankaa sarveiskalvoa, suostellaan korjausleikkausta ei tulisi käyttää, jos useammalla pennulla sama vika ei tulisi käyttää,jos useammalla sisaruksella sama vika samaa tai vastaavaa yhdistelmää ei tulisi toistaa

DISTICHIASIS, ylimääräiset silmäripset tai ripsirivejä tiedoitettu ei tiedossa silmien kirvely, vuoto ja punaisuus, eläinlääkärin tutkimus erittäin kivulias, kun jäykät karvat hankaavat sarveiskalvoa, suostellaan leikkausta

HAMMASPUUTOKSET, yleensä P1:set puuttuu
YLÄ- ja ALAPURENTA todettu näyttelyarvosteluista mahdollisesti osittain dominantti tai polygeeninen
ylä- ja alapurennat ressessiivisiä alapurennat yleisempiä, todetaan vasta, kun kaikki pysyvät hampaat vaihtuneet ja leuat valmiiksi kasvaneet n. 18kk iässä pahat purentaviat voivat aiheuttaa tulehduksia ja syömisvaikeuksia purentavirheellisisä koiria ei tulisi käyttää jalostukseen koko pentue tulisi tarkistaa vanhemmat periyttävät vikaa

SINKIN IMEYTYMISHÄIRIÖ esiintyy jonkin verran perinnöllinen alttius iho- ja turkkiongelmia, ihottumaa usein kasvoissa, huulissa ja korvissa, eläinlääkärin tutkimus kausittainen lääkitys sinkkitableteilla

4. Muut mahdollisesti perinnölliset viat/sairaudet, joista ei ole riittävästi tietoa

ASTMA / ATOPIA / ALLERGIA esiintyy ilmeisesti jonkin verran perinnöllinen alttius, ympäristövaikutus iho-oireet, kutina, hengitysvaikeudet antihistamiini ja kortisonilääkitys pahasti allergisia koiria ei saa käyttää perinnölliseen alttiuteen kiinnitettävä huomiota samaa yhdistelmää ei tulisi toistaa, jos pentueessa useampi allergikko

EOSINOFIILINEN BRONCOPNEUMOPATIA
Eosinofiilinen* keuhkoputkien ja keuhkojen sairaus
(*happamilla väriaineilla kuten eosiinilla värjäytyvä solu) esiintyy ilmeisesti jonkin verran osa hengitystieallergioiksi diagnosoiduista voi olla EBP:tä perinnöllisyyttä ei ole vahvistettu, mahdollisesti perinnöllinen alttius on olemassa, EBP:n syitä voi myös olla sienet, homeet, lääkeaineet, bakteerit ja loiset todetaan yleensä nuorilla koirilla, yskä, oksentaminen, kakominen, hengenahdistus, vihertävänkeltainen sierainvuoto (50% tapauksista) yleensä hyvin steroidihoitoon reagoiva, joskaan oireita ei aina saa kokonaan poistettua, alttiita rotuja SH ja ALMA, lääkityksenä kortikosteroidit, prednisoloni, antibiootit usein läpi koko koiran iän ei pitäisi käyttää jalostukseen, sillä alttius voi olla peinnöllistä perinnölliseen alttiuteen kiinnitettävä huomiota

LISÄÄNTYMISHÄIRIÖT tiedoitettu heikko kiima voi periytyä, samoin pienet pentueet

ALKIOKUOLEMAT (spontaani abortointi) tiedoitettu

CONDRODYSTROFIA, raajojen lyhytkasvuisuus USA:ssa ilmeisesti jonkun verran esiintyy alaskanmalamuutilla sairasta koiraa ei saa käyttää

KONGENITAALI HYPOTYREOIDI KÄÄPIÖKASVUISUUS ressessiivinen, harvinainen, alttiita rotuja, alma, karj.karhuk, saks.pk näkyy jo pikkupentuna, pentuturkki jää pysyväksi, kasvu pysähtyy 4-6kk iässä sairasta koiraa ei saa käyttää

MAHALAUKUN KIERTYMÄ tiedoitettu ei tunneta, syvärintaisuus lisää riskiä voimakkaat kivut, koko koira pullistuu palloksi, kiire hoitoon! PIKAINEN leikkaus voi pelastaa, mutta useimmiten yleismyrkytys leviää nopeasti hyvin syvärintaisten jalostuskäyttöä on pyrittävä välttämään

1. SKL:n PEVISA:n kautta vastustettavat koiran elämisen laatua heikentävät sauraudet
					*Jalostussuositukset*
	Tilanne Suomen/muun maailman SH-kannassa	Periytymistapa, jos tunnettu ja periytyvyys	Tutkimustapa ja -ikä, oireet yms	Vaikutus koiraan	Koiran (ja sen mahdollisten jälkeläisten) jalostuskäyttö	Koiran sisarusten jalostuskäyttö	Koiran vanhempien jalostuskäyttö
Luustoviat, -Lonkkanivelen kasvuhäiriö -HD- -Kyynärnivelen kasvuhäiriö -OD- -Polvinivelviat	HD- ei todettu Suomessa, vain A ja B tuloksia ja yksi B/C (USA-2,2%; DK-2,9%), OD- muutama tutkittu etupäässä 0/0, yksi 1/0, polviniveliä muutama tutkittu 0/0	polygeeninen, tarvitaan useita sairaita geenejä. jotta vika ilmenisi, ympäristön vaikutus jopa 80% (ruoka, liikunta ym.) sukusiitos vaikuttaa negatiivisesti	röntgenkuvaus, SKL:n kuvausikä 12kk, suositus 18kk, USA:ssa 24kk, ontuminen, nivelten turpoaminen, polvivikoihin voi vaikuttaa myös mahdollinen HD-vika	HD- vakavasti sairaat (D/E) mahdollisesti invalidisoituvat, kivut, voidaan leikata, kallista, OD- ja polviviat invalidisoivat enemmän	HD- suositellaan käytettävän vain terveitä A ja B, OD- 0/0 ja 0/1 voi käyttää, polvet- patellaluksaation 1-astetta vakavampia ei suositella	suositellaan koko pentueen tutkimista, huomioitava myös ympäristötekijät	suositellaan tutkimuksia, ei tulisi ainakaan toistaa samaa yhdistelmää, josta syntynyt sairaita yksilöitä
HC- perinnöllinen harmaakaihi eli katarakta eli linssin samentuma	yleisyys Suomessa 4,6%; DK-7%; USA 8% (1999); NL-8%; D.4,5%-8%; UK-4%	kantajat kliinisesti terveitä, autosomaali ressessiivi	silmätutkimus rakolampulla, voidaan todeta jo 6-18kk ikäisenä, erikoista on, että samentuma voi iän myötä hävitä	yleensä vain vähäinen näön huononeminen SH:lla, saattaa kuitenkin myös sokeuttaa, koira toimii hyvin valjakossa ja normaalissa elämässä	sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen	osa sisaruksista kantajia, osa täysin terveitä, suositellaan tutkimuksia	molemmat vanhemmat varmoja kantajia, samaa yhdistelmää ei saa toistaa
RD-verkkokalvon kehityshäiriö fokaali-RD PHTVL/PHPV- lasiaisen kehityshäiriö	RD-ei todettu Suomessa PHTVL/PHPV-todettu muutama tapaus	ei tunneta tarkoin, RD-monilla roduilla autosomaali ressessiivi PHTVL/PHPV mahdollisesti dominoiva	voidaan todeta jo pentuna, verkkokalvon poimut muuttumattomia ja synnynnäisiä, yksi tutkimus riittäää	yleensä lievänä ei vaikutusta, spanieliroduilla RD ja dobermanneilla PHTVL/PHPV voivat sokeuttaa	vakavasti sairasta (verkkokalvon irtoaminen) ei saa käyttää jalostukseen	tutkimukset ratkaisevat	samaa yhdistelmää ei tule toistaa
XL-PRA- siperianhuskyn X-kromosomiin kytkeytynyt PRA (ainoa PRA muoto SH:lla)	ei todettu Suomessa todettu USA:ssa (<1%), harvinainen	X-kromosomiin kytkeytynyt, sairastuneet useimmiten uroksia, sairaan nartun isä sairas ja emä kantaja	tällä hetkellä on olemassa DNA-testi XL-PRA:n toteamiseksi	koira sokeutuu vähitellen 5-6 vuoden iässä	sairasta narttua ei saa käyttää, sairasta urosta voi käyttää, mikäli vain sen urospentuja käytetään jatkossa, sairaan uroksen tyttäriä ei saa käyttää (kantajia)	sairaan uroksen emä ja sisaret poistettava jalostuksesta, koska 67% vian kantajia	sairaan uroksen emä varma kantaja

2. Muut vastustettavat perinnölliset sairaudet
CCD- kornean kristalloidi dystrofia	todettu muutama tapaus Suomessa, yleisyys USA-3% (1999); UK-5,6%	autosomaali ressessiivi, 34-36% kliinisesti terveitä kantajia	rakolamppu 6-8kk iässä	vanhemmiten voi aiheuttaa näön heikkenemistä	sairasta koiraa ei tulisi käyttää	osa sisaruksista kantajia, osa täysin terveitä, suositellaan tutkimuksia	molemmat vanhemmat varmoja kantajia, samaa yhdistelmää ei saa toistaa
PPG- taipumus primääriin glaukomaan, goniodysgenesis, kammiokulman rakenteiden rappeuma GLAUKOMA, silmäpainetauti, viherkaihi	PPG-todettu Suomessa, yleisyys UK-2,4%; USA-1,88%; Sveitsi 22%! GLAKOMAa todettu Suomessa, voi johtua traumasta ja/tai goniodysgenesiksestä eli kammiokulman dysplasiasta	PPG-ei tunneta, 7,8% ahtaista kammiokulmista romahtaa glaukomaksi (UK) Galukoma-ei tunneta; voi olla myös traumaperäinen ja sekundääri	silmätutkimus, gonioskoopilla ja rakolampulla, silmäpaineen mittaus, erittäin kivulias	7,8% ahtaista kammiokulmista romahtaa glaukomaksi (UK), koira voi sokeutua jo muutamassa tunnissa, voidaan hoitaa silmätipoilla, joskus joudutaan turvautumaan silmän poistoon	kammiokulman suuruudesta riippuen voi käyttää, ahdaskulmaista ei saa parittaa kuin normaalikulmaisen kanssa	suositellan silmätutkimuksia, kammiokulman suuruudesta riippuen voi käyttää	suoitellaan silmätutkimuksia, kammiokulman suuruudesta riippuen voi käyttää
KERATIITTI eli krooninen side-/sarveiskalvon tulehdus, pannus UVEIITTI, silmän väri- ja suonikalvon sekä sädekehän tulehdus UVEODERMATOLOGINEN SYNDROOMA, uveiitti ja depigmentaatio (vrt Vogt-Koyanagi-Harada-syndrooma)	KERATIITTI-todettu Suomessa, yleensä suhteellisen harvinainen	todennäköisesti perinnöllinen alttius, kudostyyppi, joka altistaa sairaudelle voi olla periytynyt, autoimmuunisairauksia, dominanttia autosomaalia geeniä on myös epäilty.	eläinlääkärin tutkimus, ruskean pigmentin kerääntyminen sarveiskalvolle, vuotavat punaiset silmät, ultraviolettisäteily pahentaa	sairaus on parantumaton, hyvin hoitoon reagoiva, mutta liiallinen pigmentti sarveiskalvon pinnalla voi myös sokeuttaa.	sairasta koiraa ei tulisi käyttää, sillä alttius periytyy.	koska sairaus yleensä puhkeaa myöhään tulisi jalostuskäyttöä siirtää kunnes koira on yli 3 vuotias	samaa yhdistelmää ei saa toistaa, vanhempien jalostuskäyttöä tulisi harkita uudelleen, sisäsiitosta on syytä välttää
EPILEPSIA eli kaatumatauti	todettu Suomessa, kohtausten yleisyys kaikilla koirilla noin 1%	periytymistapaa ei tunneta, kynnysominaisuus, korkea sukusiitosaste saattaa vaikuttaa	verikokeet, kallokuvaus, EEG, "poissaolokohtaukset", kouristukset, perinnöllinen epilepsia puhkeaa yleensä 1-3 vuoden iässä.	lääkehoidossa elää normaalia koiranelämää, alttiita rotuja SH, ALMA, noutajat, suomenpystykorva, saksanpaimenkoira, villakoirat	sairasta koiraa ei saa käyttää jalostukseen	sairaan koiran sisarusten käyttöä tulee välttää, ainakin olisi odotettava, kunnes koira on yli 3 vuotias	samaa yhdistelmää ei saa toistaa, vanhempien jalostuskäyttöä on harkittava tarkoin.
HYPOTYREOOSI eli kilpirauhasen vajaatoiminta	todettu Suomessa	maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan n.30% arktisten rotujen yksilöillä havaittiin alhaiset tyroksiiniarvot, joillakin roduilla perinnöllinen alttius	verikokeet, ensioireet yleensä yli 2-vuotiailla, oireet voivat olla moninaiset: iho-ongelmat, alentunut kylmänsieto, voimattomuus, luonnehäiriöt, symmetrinen turkinlähtö, lisääntynyt pigmentaatio iholla	kilpirauhashormonin korvaushoito koko loppu iän, hoitoennuste hyvä tai erinomainen	sairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen, mikäli oireet ovat vakavia	koska sairaus yleensä puhkeaa suhteellisen myöhään tulisi jalostuskäyttöä siirtää kunnes koira yli 2-vuotias	samaa tai vastaavaa yhdistelmää ei tulisi käyttää

3. Lievät viat, joilla ei vaikutusta koiran elämän laatuun, korjattavissa esim. leikkauksella
PPM, persistoivat pupillamembraanit	todettu, yleisyys UK-6,33%	perinnöllisyys ei tiedossa	todetaan silmätutkimuksen yhteydessä	ei ole yleensä haitallinen, joskus voi näkö heikentyä, mikäli runsaasti sidekudosjäänteitä	ei yleensä haittaa jalostuskäyttöä
KIVESPUUTOKSET	todettu, arvio kaikilla koirilla n.5-7% SH kuuluu rotuhin, joilla on kohonnut frekvenssi	ilmeisesti polygeeninen periytymistapa, sukupuolisidonnainen, myös narttu periyttää	yleensä kivekset laskeutuvat heti syntymän jälkeen, voi viivästyä jopa vuoden ikään asti.	yleensä ei ole haittaa koiralle, laskeutumaton kives voidaan poistaa (kasvainriski)	yksikiveksistä koiraa ei saa käyttää jalostukseen, pentuja ei rekisteröidä	pentuesisarukset voivat periyttää vikaa, myös nartut	samaa tai vastaavaa yhdistelmää ei tulisi toistaa, sekä uros, että narttu vian kantajia
NAPATYRÄ	todettu, arvio n. 2-3% kaikilla koirilla	toisilla roduilla yleisempi (basenji), mahdollisesti perinnöllisesti heikot vatsanpeitteet, lihakset	voidaan todeta jo pikkupennulla, kasvattajan korvattava korjausleikkauskulut	leikkauksen jälkeen ei vaikutusta työkykyyn	ei suositella jalostukseen, mikäli tyrä on ollut suuri tai myös sisaruksilla on napatyrä	terveitä sisaruksia voi käyttää	samaa yhdistelmää ei tulisi toistaa, jos pentueessa on useammalla tyrä
ENTROPION, silmäluomen sisäänpäinkiertyminen	todettu, yleisyys ei tiedossa	ilmeisesti polygeeninen periytymistapa	oireina silmävuoto tai muu ärsytys, silmäeläinlääkärin tutkimus	kivulias, kun luomi hankaa sarveiskalvoa, suostellaan korjausleikkausta	ei tulisi käyttää, jos useammalla pennulla sama vika	ei tulisi käyttää,jos useammalla sisaruksella sama vika	samaa tai vastaavaa yhdistelmää ei tulisi toistaa
DISTICHIASIS, ylimääräiset silmäripset tai ripsirivejä	tiedoitettu	ei tiedossa	silmien kirvely, vuoto ja punaisuus, eläinlääkärin tutkimus	erittäin kivulias, kun jäykät karvat hankaavat sarveiskalvoa, suostellaan leikkausta
HAMMASPUUTOKSET, yleensä P1:set puuttuu YLÄ- ja ALAPURENTA	todettu näyttelyarvosteluista	mahdollisesti osittain dominantti tai polygeeninen ylä- ja alapurennat ressessiivisiä	alapurennat yleisempiä, todetaan vasta, kun kaikki pysyvät hampaat vaihtuneet ja leuat valmiiksi kasvaneet n. 18kk iässä	pahat purentaviat voivat aiheuttaa tulehduksia ja syömisvaikeuksia	purentavirheellisisä koiria ei tulisi käyttää jalostukseen	koko pentue tulisi tarkistaa	vanhemmat periyttävät vikaa
SINKIN IMEYTYMISHÄIRIÖ	esiintyy jonkin verran	perinnöllinen alttius	iho- ja turkkiongelmia, ihottumaa usein kasvoissa, huulissa ja korvissa, eläinlääkärin tutkimus	kausittainen lääkitys sinkkitableteilla

4. Muut mahdollisesti perinnölliset viat/sairaudet, joista ei ole riittävästi tietoa
ASTMA / ATOPIA / ALLERGIA	esiintyy ilmeisesti jonkin verran	perinnöllinen alttius, ympäristövaikutus	iho-oireet, kutina, hengitysvaikeudet	antihistamiini ja kortisonilääkitys	pahasti allergisia koiria ei saa käyttää	perinnölliseen alttiuteen kiinnitettävä huomiota	samaa yhdistelmää ei tulisi toistaa, jos pentueessa useampi allergikko
EOSINOFIILINEN BRONCOPNEUMOPATIA Eosinofiilinen* keuhkoputkien ja keuhkojen sairaus (*happamilla väriaineilla kuten eosiinilla värjäytyvä solu)	esiintyy ilmeisesti jonkin verran osa hengitystieallergioiksi diagnosoiduista voi olla EBP:tä	perinnöllisyyttä ei ole vahvistettu, mahdollisesti perinnöllinen alttius on olemassa, EBP:n syitä voi myös olla sienet, homeet, lääkeaineet, bakteerit ja loiset	todetaan yleensä nuorilla koirilla, yskä, oksentaminen, kakominen, hengenahdistus, vihertävänkeltainen sierainvuoto (50% tapauksista)	yleensä hyvin steroidihoitoon reagoiva, joskaan oireita ei aina saa kokonaan poistettua, alttiita rotuja SH ja ALMA, lääkityksenä kortikosteroidit, prednisoloni, antibiootit usein läpi koko koiran iän	ei pitäisi käyttää jalostukseen, sillä alttius voi olla peinnöllistä	perinnölliseen alttiuteen kiinnitettävä huomiota
LISÄÄNTYMISHÄIRIÖT	tiedoitettu	heikko kiima voi periytyä, samoin pienet pentueet
ALKIOKUOLEMAT (spontaani abortointi)	tiedoitettu
CONDRODYSTROFIA, raajojen lyhytkasvuisuus	USA:ssa ilmeisesti jonkun verran	esiintyy alaskanmalamuutilla			sairasta koiraa ei saa käyttää
KONGENITAALI HYPOTYREOIDI KÄÄPIÖKASVUISUUS		ressessiivinen, harvinainen, alttiita rotuja, alma, karj.karhuk, saks.pk	näkyy jo pikkupentuna, pentuturkki jää pysyväksi, kasvu pysähtyy 4-6kk iässä		sairasta koiraa ei saa käyttää
MAHALAUKUN KIERTYMÄ	tiedoitettu	ei tunneta, syvärintaisuus lisää riskiä	voimakkaat kivut, koko koira pullistuu palloksi, kiire hoitoon!	PIKAINEN leikkaus voi pelastaa, mutta useimmiten yleismyrkytys leviää nopeasti	hyvin syvärintaisten jalostuskäyttöä on pyrittävä välttämään