On hyvin yleistä, että monet koirien hengitystievaivoista, kutinoista ja vatsaoireista diagnosoidaan usein allergioiksi, siksi onkin paikallaan kertoa hieman lähemmin, mistä allergiassa oikein on kysymys. Tekstin lopussa on allergiasanastoa.

Koira, joka on jollekin allerginen ilmentää sitä iho-oireilla ja kutinalla (pruritis).
Jos se on allerginen jollekin,
1. jota se hengittää (atopia), kuten siitepöly ja huonepöly tai
2. jollekin jota se syö (ruoka-aine allergia) tai
3. eri materiaaleille (kosketusallergia) tai
4. hyönteisen puremille (urticaria/nokkosihottuma)
Oireina EI OLE kuten ihmisellä
1. vuotava nenä,
2. oksentelu,
3. ihottuma kosketuskohdassa tai
4. nokkosihottuma pistoskohdassa.
Mahdollisesti koiralla ei ole mitään näistä edellä mainituista allergiselle ihmiselle tyypillisistä oireista. Allergisella koiralla ensimmäisenä oireena on siis lievä tai voimakkaampi ihon kutina, joka voi olla paikallista tai yleisempää, koira voi myös sairastaa kroonista korvatulehdusta. Tutkimusten mukaan noin 3-15 % kaikista koirista kärsii atopiasta, mutta vain hyvin pieni osa näistä johtuu ruoka-aine yliherkkyydestä. Suurin osa (90 %) koirien allergisista iho-oireista on hengitystieperäisiä (atopia), vain 10% oireista johtuu ruoka-aineista ja suuri osa näistä ruoka-aine allergikoista kärsii myös atopiasta samanaikaisesti. Ruoka-aineperäisten allergioiden iho-oireet eivät kuitenkaan millään tavoin kliinisesti poikkea atooppisista iho-oireista, mutta kohdistuvat etupäässä oireilevan koiran korviin.

Allergian/atopian oireita

• tassujen kalvaminen ja pureskelu
  
• kuonon hierominen maahan tai esineisiin
  
• kehon jatkuva rapsuttaminen/raapiminen
  
• uusiutuvat korvatulehdukset
  
• epänormaali turkinlähtö
  
• ihon rikkoutuminen
  

Koirat voivat pureskella tassujaan kunnes ne ovat punaiset ja arat, ne voivat hieroa kuonoaan ja korviaan, kunnes niiden iho rikkoutuu ja tulehtuu (pyoderma). Ihon rikkoutuminen allergiassa onkin usein vasta sekundäärinen oire, kun koira raapii ja rapsuttaa kutisevaa ihoaan, kunnes se on vereslihalla. Rikkoutuneeseen ihoon pesiytyy sitten helposti bakteereja ja hiivasieniä, jolloin se tulehtuu. Mutta tässä onkin jo valmis noidankehä, kun kutina lisää raapimista, joka puolestaan rikkoo ihon, joka infektoituu, joka puolestaan lisää kutinaa entisestään. On huomattava, että myös koiran perusluonteella on merkitystä allergiaoireiden voimakkuuteen: levottomat ja rauhattomat koirat kutisevat enemmän (stressinsietokynnys alhaisempi), kuin rauhalliset ja varmat.


Erityyppisten allergioiden ilmeneminen

Atooppisen allergian ihomuutokset keskittyvät naamaan ja korvien alueelle, joista voi lähteä karvat. Ihomuutokset ruoka-aine allergioissa eivät mitenkään eroa atooppisesta ihottumasta, mutta usein ilmenevät vain korvatulehduksina. Hyönteisten ja loisten aiheuttamat allergiat taas aiheuttavat turkin lähtöä selän, lantion ja hännän alueella, mikä ei taas ole tyypillistä atopialle tai ruoka-aine allergioille. Kosketusallergian kutina ja ihomuutokset keskittyvät sille alueelle, mikä on ollut lähinnä allergisoivaa materiaalia.

Immunologia

Heti syntymän jälkeen koiranpentu altistuu erilaisille mikro-organismeille ja samalla kehittyy mm. ihon ja ruuansulatuskanavan normaali pieneliöstö. Keho alkaa samalla kehittää toimivaa immuunijärjestelmää eli kykyä muodostaa vasta-aineita, jotteivät erilaiset bakteerit ja virukset vahingoittaisi elimistöä.

Tartunnanaiheuttaja, bakteeri tai virus toimii antigeeninä ja saa aikaan vasta-aineiden muodostumisen. Kehon immuunijärjestelmän tunnistaessa sairautta aiheuttavan antigeenin (esim. viruksen) alkaa se tuottaa immunoglobuliineja G ja M (IgG ja IgM). Ne tunnistavat ja sitovat itseensä elimistöön tunkeutuneet vierasainemolekyylit. Sairaus talttuu yleensä 7-14 päivän kuluessa, jonka aikana on kerinnyt muodostua tarpeeksi paljon vasta-aineita. Seuraavan kerran kehon kohdatessa saman viruksen on vasta-aine reaktio erittäin nopea, eikä koira sairastu toista kertaa samaan virustautiin.

Allergioiden patofysiologia

Allergian kohdalla tapahtuma muistuttaa edellistä immuunijärjestelmän tunnistaessa antigeenin (allergeenin), joka ei välttämättä ole patogeeninen (esim. siitepöly). Siitepölyn molekyylien tunkeutuessa kehoon ensimmäisen kerran ihon tai hengitysteiden kautta, alkaa myös muodostua vasta-ainetta, joka tällä kertaa on immuunoglobuliini E (IgE). Tämäkin vasta-aine kiinnittyy allergeeniin, aivan samalla tavalla kuin edellä IgG ja IgM sitoutuivat virukseen. Tätä ensimmäistä kontaktia allergeenin kanssa sanotaan herkistymiseksi. Ilman herkistymistä ei ole allergiaakaan.

Seuraavan kerran kehon kohdatessa allergeenin (siitepölyjen kohdalla ehkä vasta seuraavana vuonna) alkaa immuunijärjestelmä muodostaa suuria määriä IgE:tä, koska herkistyminen on jo tapahtunut. IgE-molekyylit kiinnittyvät ihonalaisten syöttösolujen pinnalle. Kun allergeeni sitoutuu syöttösolujen IgE-molekyyleihin, vapautuu soluista ympäristöön tulehdusvälittäjäaineita, enimmäkseen histamiinia, joka aiheuttaa kutinaa ja turvotusta.

Koska koiralla ei ole riittävässä määrin syöttösoluja muualla kuin ihonalaisessa kudoksessa, jotta allerginen reaktio voisi kehittyä, eivät koirat reagoi allergeeneihin kuten ihmiset. Syöttösoluja on vähemmässä määrin suolistossa, joten erilaiset maha-suolisto-oireet (oksentelu/ripuli) voivat osin johtua ruoka-aine allergiasta.

Allergian diagnosoinnista

Allerginen ihottuma ei siis ulkonäöltään millään tavalla eroa muista ihon ihottumasairauksista. Ennenkuin voidaan tehdä johtopäätöksiä allergiasta/atopiasta on kaikki muut mahdolliset kutinan aiheuttajat suljettava pois. Näitä ovat esimerkiksi: demodikoosi, kapi, muut sisä- ja ulkoloiset, kilpirauhasen vajaatoiminta tai yliherkkyys sisäloisille. Vasta kun nämä muut syyt on eliminoitu, voidaan ihotestiä tai veritestiä käyttää allergian osoittajana. Tällä hetkellä 100 % luotettavaa allergiatestiä ei ole olemassakaan

Tavallisimpia allergian aiheuttajia ovat: siitepölyt, huonepöly, pöly- ja hilsepunkit, home- ja sieni-itiöt, eläinhilse, höyhenet. Koira saa näitä allergeeneja kehoonsa hengittämällä, ihon läpi päkiöiden ja tassujen kautta, jopa syömällä niitä. Yleisin allergeeni koirilla on tutkimusten mukaan kuitenkin pölypunkki, jota esiintyy kaikkialla huoneistoissa ja kodeissa (topatut huonekalut, sängyt, peitteet, tyynyt). Tarhakoirien atopioiden syynä on todennäköisesti epäpuhtaat oljet ja heinät, jotka sisältävät herkistäviä home- ja sieni-itiöitä. Myös stressi lisää allergiaoireita, vaikkei sinänsä sitä aiheuta.

Allergiatestit

Allergiatestejä pitäisi tehdä vasta, kun varmasti tiedetään koiran olevan allerginen jollekin. Testeillä pyritään määrittelemään mille koira on allerginen. Koiraa ei saa lääkitä suun kautta annettavalla kortisonilla 4 viikkoon ennen testiä ja jos on käytetty kortisonia pistoksena on varoaika vieläkin pidempi. Testattava koira ei myöskään saa olla rauhoittavan aineen alaisena, eikä saanut antiistamiinilääkitystä vähintään 10 päivään.

Käytössä on kahdenlaisia testejä, mutta kumpikaan ei ole 100 % varma allergian osoittajana, sillä ne voivat osoittaa sekä vääriä positiivisia tuloksia että vääriä negatiivisia tuloksia.

Yleisimmin käytetetään ihotestiä, jossa erilaisia allergeeneja pistetään ihon alle ja arvioidaan silmämääräisesti iholle nousseen paukaman perusteella allergisuus aineelle. Tämä testi on hyvin subjektiivinen ja altis tukintavirheille. Testin alussa pistetään ihon alle pieni määrä histamiinia ja kontrolliaineena steriiliä suolaliuosta, jos histamiini ei aiheuta reaktiota ei testi ole luotettava ja se perutaan. Positiivinen tulos saadaan, kun paukaman koko on suolaliuos- ja histamiinipistosten aiheuttamien paukamien välillä. Joskus reaktio on ilmeinen, toisinaan taas vähäisempi, mikä on osa tulkinnan vaikeutta.

Veritesteissä mitataan IgE vasta-aineiden määrää (RAST-radioallergosorbent test ja ELISA-enzyme linked immunosorbant test). RAST-kokeen etuna on, ettei aikaisempi kortisonihoito vaikuta tulokseen, mutta haittapuolena on, että virheelliset positiiviset tulokset ovat yleisempiä, kuin ihotesteissä. Joskus havaitaan veritesteissä että tietyn valkosolutyypin ns. eosinofiilien määrä on kohonnut. Myös sisäloiset voivat aiheuttaa kohonneta eosinofiili arvoja. Samoin veritesteissä voi paljastua hormonihäiriöitä, jotka aiheuttavat iho-oireita. Veritesti ei paljasta allergian aiheuttajaa, se ilmoittaa ainoastaan, että vasta-aineita on veressä.

Allergiatestit voivat olla epäluotettavia ruoka-aine allergioiden diagnosoinnissa. Parempi tapa tutkia ruoka-aineiden vaikutusta on käyttää vähäallergeenista ravintoa, ja pikkuhiljaa kokeilla mille koira mahdollisesti olisi allerginen. Kun koiralle annetaan vähäallergeenista ravintoa ei samanaikaisesti saa antaa antihistamiinia tai kortisonia, sillä ne saattavat antaa virheellisen kuvan ruokinnan vaikutuksesta oireisiin.

Kutinan hoito

Allergioihin/kutinaan määrätään yleisimmin kortisonia, joka helpottaa koiran oloa. Kortisonia voidaan käyttää kuitenkin vain lyhen ajan, enintään 2 viikkoa kerrallaan, koska sillä on erilaisia sivuvaikutuksia (turkin lähtö, ihon oheneminen, jano, virtsaamisen tarve, nälkä, maksa- ja vatsavaivat, lihasheikkous ja käytöksen muutokset). Koirat, joita on aikaisemmin hoidettu kortisoneilla, mutta eivät ole tulleet sanottavasti paremmiksi antavat vihjeen, että kutinan taustalla on joku muu sairaus. Koiran kutinaa pyritään hoitamaan myös antihistamiineilla. Ne ovat kuten jo nimikin kertoo histamiinin vastavaikuttajia. Joskus sivuvaikutuksina voi olla uneliaisuutta tai suun kuivumista. Monesti iho-oireita ja kutinaa aiheuttaa myös ravinnon liian vähäiset rasvahappomäärät (esim. omega6 ja omega3 rasvahapot=kalaöljyt). Näitä voi vaarattomasti antaa ravintolisänä (suhde omega6:3= 5-10:1) ja niiden on todettu parantavan tilannetta 25 % tapauksista. Antihistamiinit yhdessä rasvahappojen kanssa toimivat synergisesti (toisiaan täydentävästi). Allergiaa voi hoitaa myös siedätyshoidon avulla. Periaatteessa siedätyshoidossa stimuloidaan IgG tuotantoa, joka kiinnittyy allergeeniin estäen IgE kiinnittymisen samaan allergeeniin. Mikäli allergeeni ei ole kiinnittynyt IgE-molekyyliin ei syöttösolu vapauta histamiinia. Siedätyshoito on pitkäaikainen hoitomuoto, mutta helpottaa vain noin 60 % tapauksista.

Allergioiden perinnöllisyydestä

Yliherkkyystaipumus on osin perinnöllistä, siksi allergisten koirien jalostuskäyttöä olisi vältettävä. Allergia puhkeaa yleensä 1-3 vuoden iässä, joskin voi alkaa niinkin myöhään kuin 6-8 vuoden iässä, mutta 80 % tapauksista todetaan tätä ennen. Hankalinta on, että ajan kuluessa koira voi pikkuhiljaa herkistyä monille eri asioille ja allergiset reaktiot voimistuvat ja pahenevat

Allergia sanastoa

• allergeeni = herkistävä aine, herkiste; allergisen reaktion antigeeni, joka aiheuttaa allergiareaktion, ks. antigeeni
  
• anafylaksia = nopeasti kehittyvin yleisoirein ilmenevä allerginen yliherkkyys, oireina esim. äkillinen voimakas verenpaineen lasku (anafylaktinen sokki)
  
• anafylaktinen reaktiotyyppi = yksi allergisista reaktiotyypeistä, jossa antigeeni tarttuu IgE-vasta-aineeseen, jolloin syöttösolusta vapautuu histamiinia ym. voimakkaasti vaikuttavia aineita, ks. antigeeni, immunoglobuliini, histamiini; vrt. atopia
  
• antibody = vasta-aine, immuunijärjestelmän tietyn antigeenin tuottama valkuaisaine, joka reagoi ominaisesti (spesifisesti) juuri tämän antigeenin kanssa (ja tekee sen usein tehottomaksi)
  
• antigeeni = aine joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden eli immunoglobuliinien muodostumisen tai soluvälitteisen immuniteetin; ks. antibody, immunoglobuliini, soluvälitteinen immuniteetti
  
• antihistamiini = histamiinin vastavaikuttaja; histamiinin vaikutuksia estävä, esim. allergisia oireita lievittävä lääkeaine; ks. histamiini
  
• atopia = luontainen yliherkkyys; perinnöllinen taipumus reagoida anafylaktisesti ja sairastua atooppisiin tauteihin. ks. anafylaksia, anafylaktinen reaktiotyyppi.
  
• biopsia = koepalan tai solunäytteen ottaminen elävästä kudoksesta ja tällaisen näytteen (mikroskooppinen) tarkastelu
  
• dermatiitti = ihottuma
  
• erythema = punoitus
  
• histamiini = allergisissa ja tulehdusreaktioissa vapautuva aminohappo, joka lisää mm. verisuonten seinämien läpäisevyyttä, sileiden lihassyiden supistelua ja mahahapon eritystä; ks. syöttösolu
  
• humoraalinen = elimistön nesteitä koskeva, nesteiden mukana kulkeva, neste-
  
• humoraalinen immuniteetti = vasta-ainevälitteinen immuniteetti; liukoisiin vasta-aineisiin perustuva immuniteetti; ks. immunoglobuliini, vrt. soluvälitteinen immuniteetti
  
• immuniteetti = vastustuskyky, immuunius, vastaanottamattomuus; perinnöllinen tai hankinnainen vastuskyky esim. taudinaiheuttajaa tai toksiinia (myrkkyä) kohtaan; ks. humoraalinen immuniteetti, soluvälitteinen immuniteetti
  
• immunogeeni = vasta-ainemuodostusta suoraan stimuloiva antigeeni; ks. antigeeni
  
• immunogeeninen = vastustuskykyä tuottava; (antigeeni) joka voi aiheuttaa immuunireaktion; ks. antigeeni
  
• immunoglobuliinit = vasta-aineina toimivia proteiineja. Veriplasman viisi eri proteiinityyppiä IgA, IgD (ihmisellä), IgE IgG ja IgM. Ne tunnistavat ja sitovat elimistöön tunkeutuneita vierasaineita.
  
• IgA = elimistön eritteissä olevia vasta-aineita, jotka suojaavat limakalvoja
  
• IgE = allergioissa esiintyviä vasta-aineita
  
• IgG = yleisin vasta-aine tyyppi
  
• IgM = vasta-aine, joka osallistuu immuunipuolustukseen sen alkuvaiheessa.
  
• patofysiologia = oppi sairaan elimistön toiminnasta ja häiriöiden synnystä
  
• patogeeninen = sairautta aiheuttava
  
• pruritis = kutina, kutka, syyhyäminen; monessa ihotaudissa ja yleistaudissa ilman näkyvää syytä esiintyvä ihon kutiaminen.
  
• pyoderma = ihotulehdus
  
• soluvälitteinen immuniteetti = immuniteetti joka ei perustu liukoisiin vasta-aineisiin, vaan T-imusolujen, tappajasolujen pinnassa olevien molekyyliryhmien välittömään vaikutukseen antigeeneihin
  
• soluvälitteinen reaktiotyyppi = soluvälitteinen yliherkkyys, viivästynyt yliherkkyys; yksi allergisista reaktiotyypeistä.
  
• syöttösolu, mast cell = sidekudoksen solu, jossa on emäksisillä väriaineilla värjäytyviä jyväsiä, jotka sisältävät histamiinia. Solu, josta vapautuu tulehdusvälittäjäaineita allergisessa reaktiossa.
  
• urticaria = nokkosihottuma; yliherkkyystila joka johtuu histamiinin vapautumisesta syöttösoluista ja jolle ovat ominaisia nopeasti ilmestyvät ja häviävät vaihtelevan kokoiset kutiavat nokkospaukamat; ks. histamiini, syöttösolu
  

Sanaston lähde: www.avoin.helsinki.fi/laaketiede/sanasto.asp

sivun alkuun