![]() Edellinen sivu |
V-osa © Inkeri Kangasvuo, julkaistu Pystykorva-lehti 6/2003 |
|
Ohjeita kasvattajille:
*idiopaattinen - (sairaus tai oire:) omasyntyinen, itsesyntyinen, ilman
tunnettua syytä alkanut
Kehon toimitaa säätelevät mm. hormonit. Niitä muodostuu
umpirauhasissa, joista ne kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle
elimistöön. Hormonit vaikuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina
yksilön aineenvaihduntaan ja niiden toiminta on dynaamista tietty
tapahtuma (esim. kylmyys tai ateriointi) lisää tarvittavan hormonin
määrää verenkierrossa (tyroksiini tai insuliini), jolloin
saavutetaan jälleen tasapaino aineenvaihdunnassa. Hormonien vajaaeritys
(tai liikaeritys) johtaa usein erilaisiin sairaustiloihin. Kaksi hyvin
yleistä koirillakin esiintyvää sairautta ovat juuri hormonien
vajaatuotannosta johtuvia, nämä ovat
hypotyreoosi
(kilpirauhasen vajaatoiminta) ja
diabetes
(insuliinivajaus).
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA eli HYPOTYREOOSI
Kilpirauhaset ovat normaalisti n.2-5cm kokoiset soikeat umpirauhaset, jotka
sijaitsevat koiran henkitorven molemmin puolin. Kilpirauhasen vaikuttava
hormoni on jodipitoinen tyroksiini, jota erittyy rauhasista verenkiertoon.
Normaalisti aivoista lähtee viesti, joka saa aikaan tyroksiinin tuotannon
kilpirauhasen rakkuloissa. Tämä hormoni ohjaa aineenvaihduntaa ja
monia kehon toimintoja.
Hypotyreoosissa häiriö ei ole aivojen
lähettämässä käskyssä, vaan kilpirauhasen
tyroksiinin tuotannossa, jota se ei kykene valmistamaan tai sitä ei
esiinny riittävästi. Oireisto voi olla hyvin monenlaista.
Aineenvaihdunnan häiriöt näkyvät mm. alentuneena
kylmän kestona ja lihomisena. Turkin laatu huononee ja kuivuu, eikä
se vaihdu normaalisti. Tavallisismpien oireiden lisäksi voi ilmetä
alentunutta vastustuskykyä infektioita vastaan, sekä silmän
sarveiskalvomuutoksia ja lisääntymisvaikeuksia.
Sairaus voi olla synnynnäinen, jolloin se ilmenee alle vuoden
ikäisillä koirilla kääpiökasvuisuutena ja
pysyvänä pentukarvana (
kongenitaali hypotyreoidi kääpiökasvuisuus
, ressessiivisen geenin aiheuttama ominaisuus, esiintyy esim.
karjalankarhukoirilla). Henkinen kehitys voi olla myös taantunut.
Syynä on, että kilpirauhanen ei kehity tai se ei pysty valmistamaan
tyroksiinia entsyymipuutteen takia. Aiheutettua hypotyreoosia esiintyy esim.
kilpirauhasen poiston tai pitkäaikaisen kortisonilääkityksen
seurauksena. Yleisin muoto on kuitenkin primääri hypotyreoosi, joka
todetaan yli vuoden ikäisillä nuorilla aikuisilla koirilla. Oireisto
on kuitenkin aluksi niin lievää, että voi kestää
useamman vuoden huomata vaiva.
Kilpirauhaseen kertyneet tulehdussolut aiheuttavat kilpirauhasen surkastumista
(lymfosyyttinen thyroidiitti), jolloin tyroksiinia valmistavat follikkelit
(rakkulat) tuhoutuvat, rauhasen koko pienenee ja tyroksiinin pitoisuus
veressä laskee. Vasta kun 75% kilpirauhasesta on tuhoutunut alkavat oireet
näkyä. Vajaatoiminnan perussyy ja aiheuttaja ovat vielä
tuntemattomat, mutta sitä epäillään autoimmuunitaudiksi
(immuunivälitteiseksi) eli elimistö käy puolustautumaan omia
kudoksiaan vastaan. Hypotyreoosin periytymismekanismia ei tunneta, mutta
epäilemättä perinnöllinen alttius on olemassa. Jokin
tekijä esim. stressi saattaa sitten laukaista sairauden. Harvinaisempia
hypotyreoosin syitä ovat kasvaimet ja jodin puute ravinnossa. Hoitona on
elinikäinen korvaushoito
Oireita:
Harvinaisempia mutta vakavia oireita:
Syitä:
Diagnoosi ja hoito:
DIABETES MELLITUS eli SOKERITAUTI
Insuliinia erittyy haiman Langerhansin saarekkeiden beeta-soluissa. Insuliinin
tehtävä on muodostaa veren glukoosista glykogeenia, joka varastoituu
maksaan ja lihaksiin. Langerhansin saarekkeiden alfa-solujen glukagoni hormoni
taas pilkkoo tarvittaessa glykogeenin takaisin glukoosiksi. Jos insuliinia
erittyy liian vähän, ei elimistö kykene varastoimaan
hiilihydraatteja ja veren sokeripitoisuus nousee liikaa, jolloin yksilölle
kehittyy sokeritauti. Tilaa hoidetaan niin ihmisillä kuin koirillakin
insuliinipistoksin ja ruokavaliolla.
Normaali verensokerin säätely
Veren glukoosipitoisuus kasvaa
--> insuliinin eritys lisääntyy
--> glukoosi muuntuu glykogeeniksi ja varastoituu
--> veren glukoosipitoisuus normalisoituu
Veren glukoosipitoisuus alenee
--> glukagonin eritys kasvaa
--> glykogeeni hajoaa ja vapautuu vereen
--> veren glukoosipitoisuus normalisoituu
Koiran normaali verensokeripitoisuus on noin 60 110 mg/dl
tai 3.9 - 6.1 mmol/L
Diabetes kehittyy useimmiten hitaasti ja onkin vanhenevien ja ylipainoisten
koirien krooninen vaiva. Keskimääräinen sairastumisikä on
7-9 vuotta. Tutkimuksissa on todettu yhden 200:sta koirasta sairastuvan
diabetekseen ja se on yleisempää pienillä roduilla. Nartut on
todettu alttiimmiksi sairastumaan diabetekseen. On myös mahdollista,
että koiralla on synnynnäinen (idiopaattinen) diabetes, silloin
Langerhansin saarekkeiden beeta-solujen toiminta on häiriintynyt,
niitä on liian vähän tai ne ovat surkastuneita. Sokeritaudin voi
todeta virtsakokeella, sillä osa sokereista poistuu virtsan mukana. Koska
sokerit voivat poistua elimistöstä vain melko laimeina liuoksina on
koiralla jatkuva jano ja sitä kautta lisääntynyt
virtsaamistarve. Mikäli koiran diabetesta ei hoideta, johtaa se se
apaattisuuteen, syömisongelmiin, oksenteluun, vatsakipuihin ja ripuliin
lopulta kuolemaan.
Oireita:
Diagnoosi ja hoito:
Syitä:
Jatkuu...