Käpälämäelle
Edellinen sivu
Pohjanpystykorvan perinnöllisistä sairauksista
V-osa

© Inkeri Kangasvuo, julkaistu Pystykorva-lehti 6/2003
Saman´s kennel

Kehon toimitaa säätelevät mm. hormonit. Niitä muodostuu umpirauhasissa, joista ne kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön. Hormonit vaikuttavat jo hyvin pieninä pitoisuuksina yksilön aineenvaihduntaan ja niiden toiminta on dynaamista – tietty tapahtuma (esim. kylmyys tai ateriointi) lisää tarvittavan hormonin määrää verenkierrossa (tyroksiini tai insuliini), jolloin saavutetaan jälleen tasapaino aineenvaihdunnassa. Hormonien vajaaeritys (tai liikaeritys) johtaa usein erilaisiin sairaustiloihin. Kaksi hyvin yleistä koirillakin esiintyvää sairautta ovat juuri hormonien vajaatuotannosta johtuvia, nämä ovat hypotyreoosi (kilpirauhasen vajaatoiminta) ja diabetes (insuliinivajaus).

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA eli HYPOTYREOOSI

Kilpirauhaset ovat normaalisti n.2-5cm kokoiset soikeat umpirauhaset, jotka sijaitsevat koiran henkitorven molemmin puolin. Kilpirauhasen vaikuttava hormoni on jodipitoinen tyroksiini, jota erittyy rauhasista verenkiertoon. Normaalisti aivoista lähtee viesti, joka saa aikaan tyroksiinin tuotannon kilpirauhasen rakkuloissa. Tämä hormoni ohjaa aineenvaihduntaa ja monia kehon toimintoja.

Hypotyreoosissa häiriö ei ole aivojen lähettämässä käskyssä, vaan kilpirauhasen tyroksiinin tuotannossa, jota se ei kykene valmistamaan tai sitä ei esiinny riittävästi. Oireisto voi olla hyvin monenlaista. Aineenvaihdunnan häiriöt näkyvät mm. alentuneena kylmän kestona ja lihomisena. Turkin laatu huononee ja kuivuu, eikä se vaihdu normaalisti. Tavallisismpien oireiden lisäksi voi ilmetä alentunutta vastustuskykyä infektioita vastaan, sekä silmän sarveiskalvomuutoksia ja lisääntymisvaikeuksia.

Sairaus voi olla synnynnäinen, jolloin se ilmenee alle vuoden ikäisillä koirilla kääpiökasvuisuutena ja pysyvänä pentukarvana ( kongenitaali hypotyreoidi kääpiökasvuisuus , ressessiivisen geenin aiheuttama ominaisuus, esiintyy esim. karjalankarhukoirilla). Henkinen kehitys voi olla myös taantunut. Syynä on, että kilpirauhanen ei kehity tai se ei pysty valmistamaan tyroksiinia entsyymipuutteen takia. Aiheutettua hypotyreoosia esiintyy esim. kilpirauhasen poiston tai pitkäaikaisen kortisonilääkityksen seurauksena. Yleisin muoto on kuitenkin primääri hypotyreoosi, joka todetaan yli vuoden ikäisillä nuorilla aikuisilla koirilla. Oireisto on kuitenkin aluksi niin lievää, että voi kestää useamman vuoden huomata vaiva.

Kilpirauhaseen kertyneet tulehdussolut aiheuttavat kilpirauhasen surkastumista (lymfosyyttinen thyroidiitti), jolloin tyroksiinia valmistavat follikkelit (rakkulat) tuhoutuvat, rauhasen koko pienenee ja tyroksiinin pitoisuus veressä laskee. Vasta kun 75% kilpirauhasesta on tuhoutunut alkavat oireet näkyä. Vajaatoiminnan perussyy ja aiheuttaja ovat vielä tuntemattomat, mutta sitä epäillään autoimmuunitaudiksi (immuunivälitteiseksi) eli elimistö käy puolustautumaan omia kudoksiaan vastaan. Hypotyreoosin periytymismekanismia ei tunneta, mutta epäilemättä perinnöllinen alttius on olemassa. Jokin tekijä esim. stressi saattaa sitten laukaista sairauden. Harvinaisempia hypotyreoosin syitä ovat kasvaimet ja jodin puute ravinnossa. Hoitona on elinikäinen korvaushoito
  • Tyroksiinia tarvitaan ylläpitämään normaalia aineenvaihduntaa.
  • Normaalisti pitkäaikainen kylmyys lisää kilpirauhasen toimintaa, joka vilkastuttaa aineenvaihduntaa, lisää lämmöntuottoa ja siten sopeutumista kylmään ilmanalaan.
  • Optimaalisen kasvun ja kehittymisen kannalta nuorilla koirilla pitäisi olla korkeammat tyroksiiniarvot kuin vanhemmilla.
  • Jos kilpirauhanen surkastuu tai tulehtuu se ei kykene tuottamaan tyroksiinia.
  • Jopa 75% kilpirauhasesta voi olla tuhoutunut, ennen kun koira alkaa oireilla.
  • Ensioireet voidaan havaita yli 2 vuotiailla, voimakkaammat oireet keski-iässä.
  • Koska kilpirauhasen toiminta vaikuttaa koko kehon aineenvaihduntaan ja toimintaan voivat oireet olla hyvinkin vaihtelevia ja koirakohtaisia
  • Oireet kehittyvät vähitellen pitkän ajan, jopa vuosien kuluessa

  • Oireita:
  • Alentunut (treeni)kestävyys
  • Jäykät nivelet, nivelvaivat
  • Voimattomuus
  • Huono kylmänsieto
  • Lisääntynyt aggressiivisuus, luonnehäiriöt/luonnemuutokset, eroahdistus
  • Iho-ongelmat, hilse, kesivä iho, kuiva turkki (niukasti alle 30%:lla), osaa epäillään ensin allergioiksi
  • Symmetrinen turkinlähtö, paljaat kohdat eturaajoissa
  • Tympeä hiivamainen haju iholla
  • Lisääntynyt pigmentaatio
  • Painon nousu, ruokahalun aleneminen (noin 50% tapauksista)
  • Silmäluomien roikkuminen
  • Henkinen tylsistyminen (noin 30%:lla)
  • Pulssin lasku
  • Kolesterolitason nousu
  • Steriiliys
  • Harvinaisempia mutta vakavia oireita:
  • Kurkunpään halvaus (Larynx paralysis)
  • Alhainen ruumiinlämpö
  • Sydämen supistusheikkous

    Syitä:
  • Idiopaattinen* kilpirauhasen atrofia (surkastuma)
  • Lymfosyyttinen tyroidiitti (immuunivälitteinen tauti)
  • Kasvaimet
  • Jodin ja/tai seleenin puute

    Diagnoosi ja hoito:
  • Verikokeet, joissa mitataan T4, T3 ja TSH arvot
  • Korvaava tyroksiinihoito läpi elämän
  • Hoitoennuste hyvä tai erinomainen

  • Ohjeita kasvattajille:

  • Älä käytä jalostukseen koiraa, jolla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Koska sairaus ilmenee suhteellisen myöhään, käytä vain riittävän vanhoja yksilöitä jalostukseen

  • DIABETES MELLITUS eli SOKERITAUTI

    Insuliinia erittyy haiman Langerhansin saarekkeiden beeta-soluissa. Insuliinin tehtävä on muodostaa veren glukoosista glykogeenia, joka varastoituu maksaan ja lihaksiin. Langerhansin saarekkeiden alfa-solujen glukagoni hormoni taas pilkkoo tarvittaessa glykogeenin takaisin glukoosiksi. Jos insuliinia erittyy liian vähän, ei elimistö kykene varastoimaan hiilihydraatteja ja veren sokeripitoisuus nousee liikaa, jolloin yksilölle kehittyy sokeritauti. Tilaa hoidetaan niin ihmisillä kuin koirillakin insuliinipistoksin ja ruokavaliolla.

    Normaali verensokerin säätely

    Veren glukoosipitoisuus kasvaa
    --> insuliinin eritys lisääntyy
    --> glukoosi muuntuu glykogeeniksi ja varastoituu
    --> veren glukoosipitoisuus normalisoituu
    Veren glukoosipitoisuus alenee
    --> glukagonin eritys kasvaa
    --> glykogeeni hajoaa ja vapautuu vereen
    --> veren glukoosipitoisuus normalisoituu

    Koiran normaali verensokeripitoisuus on noin 60 – 110 mg/dl  tai  3.9 - 6.1 mmol/L

    Diabetes kehittyy useimmiten hitaasti ja onkin vanhenevien ja ylipainoisten koirien krooninen vaiva. Keskimääräinen sairastumisikä on 7-9 vuotta. Tutkimuksissa on todettu yhden 200:sta koirasta sairastuvan diabetekseen ja se on yleisempää pienillä roduilla. Nartut on todettu alttiimmiksi sairastumaan diabetekseen. On myös mahdollista, että koiralla on synnynnäinen (idiopaattinen) diabetes, silloin Langerhansin saarekkeiden beeta-solujen toiminta on häiriintynyt, niitä on liian vähän tai ne ovat surkastuneita. Sokeritaudin voi todeta virtsakokeella, sillä osa sokereista poistuu virtsan mukana. Koska sokerit voivat poistua elimistöstä vain melko laimeina liuoksina on koiralla jatkuva jano ja sitä kautta lisääntynyt virtsaamistarve. Mikäli koiran diabetesta ei hoideta, johtaa se se apaattisuuteen, syömisongelmiin, oksenteluun, vatsakipuihin ja ripuliin – lopulta kuolemaan.
    Oireita:
  • Lisääntynyt jano ja virtsaamistarve
  • Lisääntynyt ruokahalu
  • Painon lasku
  • Harmaakaihi (sokeus)
  • Heikkous ja masennus
  • Kouristukset

    Diagnoosi ja hoito:
  • Virtsakoe, jolla mitataan sokeriprosentti ja ketonit
  • Korvaava insuliinihoito
  • Dieetti ja liikunta
    Syitä:
  • Langerhansin beeta-solujen häiriintynyt/alentunut toiminta, liian pieni lukumäärä tai surkastuminen (Tyyppi I)
  • Koiran alentunut insuliinin tuotto ja kyky käyttää insuliinia (Tyyppi II)

    *idiopaattinen - (sairaus tai oire:) omasyntyinen, itsesyntyinen, ilman tunnettua syytä alkanut



  • Jatkuu...