Ihmiset käyttävät kommunikoidessaan ensisijaisesti ääntään – puhetta. Koirilla taas äänenkäyttö on hyvin pieni osa viestintää. Toki kommunikointiin kuuluvat myös erilaiset ääntelyt, mutta koirien kieli koostuu lähinnä ruumiinkielestä. Tähän taas kuuluvat erilaiset kehon- ja hännänasennot, naamanilmeet ja moninaiset liikehdinnät ja liikekuviot.
Koirat – laumaeläiminä – käyttävät lauman koossapysymiseen useita signaaleja. Tärkeimpinä voisi mainita ns. välimatkaa lisäävät signaalit (murina, irvistely, hampaiden näyttäminen, haukkuminen, hyökkääminen jne.) ja rauhoittavat signaalit. Näistä kahdesta jälkimmäiset ovat paljon moninaisemmat, vähemmän tunnetut ja taatusti mielenkiintoisemmat. Lisäksi voi huomata, että koirat käyttävät rauhoittavia signaaleja paljon useammin – lähes kokoajan. Näillä signaaleilla koira pyrkii ratkaisemaan ristiriitatilanteita, rauhoittamalla niin itseään, muita koiria kuin omistajaansakin. Myös ihminen voi käyttää näitä signaaleja tilanteen rauhoittamiseen ja näin oppia ”puhumaan koiraa”. Omistajan ja koiran suhde paranee ja koiran puolinen luottamus kasvaa. Rauhoittavien signaalien (osoitetaan ystävälliset aikeet) avulla on hyvin helppo saada koko koiran eliniän kestävä luottamus.

Norjalainen koirankouluttaja Turid Rugaas on tehnyt vaikuttavan urakan tarkkailemalla koiria. Hän on kirjannut ylös yli kolmekymmentä rauhoittavaa signaalia ja kirjoittanut suomeksikin käänetyn kirjan asian tiimoilta. Seuraavaksi esittelen lyhyesti muutamia yleisiä rauhoittavia signaaleja, joihin olen itse törmännyt ja käyttänytkin.

Pään kääntäminen
Signaali voi olla nopea pään heilautus sivulle, mutta useimmiten koira pitää päätään sivulle käännettynä kauemmin. Koirat käyttävät tätä signaalia hyvin usein rauhoittaakseen uhkaavaksi käyvää tilannetta. Signaali ei ole kaikkein voimakkaimmasta päästä, mutta rauhoittaa tilanteen ja on suhteellisen helppo käyttää. Jos tilanne on liian ahdas, voi pelkkä katseen kääntäminenkin pelastaa tilanteen.

Katseen kääntäminen
Koiran kielessä suoraan silmiin tuijottaminen on haaste ja uhkaus. Siksi niin tärkeäksi puhuttu katsekontakti on koiralle usein vaikea opetettava. Mielummin koira katsoo uhkaajansa ohi, minkä kouluttaja usein katsoo tuittupäisyydeksi, vaikka koira yrittää vain rauhoitella tuijottajaansa.

Silmien räpäyttäminen
Hyvin pieni signaali, mutta voi saada ihmeitä aikaan. Kyse on joko nopeasta silmien räpäyttämisestä tai selvästä silmien vuorottaisesta sulkemisesta ja aukaisemisesta.

Selän / kyljen kääntäminen
Koira kääntää ristiriitaisessa tilanteessa ensin kylkensä, jos rauhoittava signaali ei toimi jatketaan kääntymistä siten että viimein selkä on toista kohti. Signaalia pääsee käytännössä toteuttamaan esimerkiksi kotiin tullessa. Koira hyppii onnesta villinä omistajaansa kohden: ”Sinä palasit! Vihdoin!” Omistaja kääntää selkänsä rauhoittaakseen innokasta hyppijää – usein hyppiminen loppuu lyhyeen.

Kuonon nuolaisu / lipaisu
Mm. Kätkä käyttää tätä signaalia hyvin usein, lähinnä rauhoittaakseen itseään ja omaa kiihtynyttä olotilaansa, esim. silloin kuin täytyy osata odottaa rauhassa ja katsoa silmiin – pyytää lupaa (päästä ulos, irti, päästä sisään tms.) Tämä signaali on usein vaikea havaita, sillä kyseessä on yleensä hyvin nopea lipaisu.

Paikalleen jähmettyminen
Muita rauhoittaakseen koira voi jähmettyä täysin liikkumattomaksi. Koira voi olla missä tahansa asennossa ja täysin passiivisena. Usein toisensa kohtaavat urokset käyttävät tätä signaalia välttääkseen tappelun.

Hidastelu
Nopeat liikkeet ovat koiran näkökulmasta uhkaavia (varsinkin Kätkä reagoi hyvin herkästi nopeisiin ja äkkinäisiin liikkeisiin) hitaat liikkeet taas rauhoittavat. Joskus vauhti vain hidastuu hieman, joskus liike taas voi pysähtyä kokonaan koiran jähmettyessä paikalleen. Tällaista käytöstä huomaa koirassaan varsinkin luoksetulossa. Mitä käskevämmin tai ärtyisämmin koira kutsutaan, sitä hitaammin se tulee.

Leikkiinkutsuasento
Jäykkä ja liikkumaton asento (ks. paikalleen jähmettyminen). Tämä on syytä erottaa normaalista leikkiinkutsusta, jossa usein etsutssut liikkuvat puoleta toiselle ja koira ”hakkaa” käpälillään maata. Rauhoittavana signaalina asento on täysin liikkumaton. Ihminen voi käyttää signaalia siten, että venyttelee käsiään alaspäin (toki voi myös mennä koiramaisesti lattialle).

Istuutuminen
Tämä voi olla pelkkä istahtaminen tai pitempi istumistuokio, signaali on voimakkaampi jos istahtaa selkä uhkaa päin. Esim. omistaja sanoo toko-treeneissä: ISTU! koira antaa ensin selän ja sitten vasta istahtaa – vinoon istuminen, jos käskyä lievennetään: istu. Koira istahtaa suoraan.

Maahanmeno
Tämä taas on syytä erottaa alistumiseleestä jolloin koira on selällään ketarat kohti kattoa. Rauhoittavana signaalina koira menee makuulle vatsalleen jähmettyy ja katselee makuulta kuin sfinksi. Rauhoittaa usein hyvin tehokkaasti riehuvat koirat. Ihminen voi käyttää signaalia siten, että oikaisee itsensä esim. sohvalle, jos koira osoittaa turhan innokkaita eleitä ja riehumismieltä.

Haukottelu
Yksi helpoimmin havaittavista rauhoittavista signaaleista. Vaikutus on yleensä voimakas. Tosin on syytä huomata, että yleensä yksi haukotus ei auta rauhoittumaan, vaan siihen tarvitaan useita peräkkäisiä haukotteluita. Kätkä käyttää myös tätä signaalia hyvin usein rauhoittaakseen itseään innostavissa tilanteissa - olen myös huomannut, että haukottelemiseen yhtyminen rauhoittaa koiraa entisestään.

Kaartaen lähestyminen
Hyvin tehokas rauhoittava signaali ja tätä on syytä käyttää kuin tapaa vieraita koiria joko yksin ollessa tai koiran kanssa lenkkeillessä – ensin laaja kaari ja kertakerralta pienentää kaarta kunnes ohitustilanteessa voi ohittaa täysin suoraan ilman koiran räpistelyä ja riekkumista.

Haistelu
Koira yksinkertaisesti vain rupeaa haistelemaan maata suurella mielenkiinnolla, vaikka todellisuudessa maassa ei ole mitään erikoista vaan koira yrittää rauhoittaa ristiriitaisen tilanteen. Luoksetulossa haistelu-signaali yhdistyy usein hidasteluun. Ihmisellä tämän signaalin korvaa maan kaivelu. Tämäkin helpottaa innostavaa tilannetta. Kun omistaja kyyristyy maan puoleen ja rupeaa hajamielisesti sitä kaivelemaan, rupeaa koira miettimään omaa käytöstään - riekkuminen loppuu ja usein koira tulee kanssasi katselemaan mitä maassa on (uteliaisuutta?).

Muiden väliin asettuminen
Halattaessa voi koira usein tulla ihmisten väliin. Tällä vältetään usein tappelu. Kolmas koira (tai omistaja) menee uhkailevien koirien väliin lievittämään tilannetta. Väliin asettuminen on hyvin tehokas signaali eikä kukaan koira voi tajuta tätä väärin.

Merkkaaminen
Olen huomannut että Susyn poika Tös käyttää tätä signaalia rauhoittaviin tarkoituksiin hyvin tehokkaasti. Tosin kyse saattaa useissa tilanteissa yhtä hyvin olla myös mahtailusta… Tässä Rauhoittavien signaalien tulkinnan ihanuus ja vaikeus :).

Korvaava toiminta
Koira keksii muuta tekemistä eli on tekevinään jotain tai on kiinnostunut jostain vaikka todellisuudessa lähellä on vältettävä ihminen tai toinen koira.

Myös muita rauhoittavia signaaleja voi löytyä koiran pohjattomasta elevarastosta. Havainnot ovat hyvin arvokkaita ja ovat usein perustana uusille havainnoille ja auttavat ihmistä yhä eteenpäin koiransa ymmärtämisessä.

Rugaasin neuvona: Tarkkailkaa koirianne, havainnoikaa uutta ja oppikaa ymmärtämään!
Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin. Tarkkaile, revi jostain aikaa ja katsele. Signaalit ovat usein hyvin lyhyitä, mutta koira käyttää näitä lähes kokoajan.

Tarkkailun kautta opettelemme ja myös opimme ymmärtämään ja viestimään koiralle myös ymmärtävämme. Voimme kommunikoida paremmin koiriemme kanssa kouluttaessamme tai vain viettäessämme niiden kanssa aikaa, pystymme myös kohtelemaan niitä oikein. Vältämme ristiriidat ja pyrimme estämään että koiristamme tulee pelokkaita, epävarmoja, aggressiivisia ja stressaantuneita. Pystymme myös ehkäisemään vaarallisia tilanteita ja loukkaantumisia sekä vältymme itseään puolustavan koiran puremilta.

Liika tottelevaisuuden vaatiminen ja kontrolli on tuhonnut monen koiran kielitaidon. Koiria rangaistaan siitä, että ne käyttävät luontaista kykyään rauhoittaa ympäristöään. Mutta onneksi koirat voivat myös kannustuksen, kehumisen ja palkitsemisen kautta oppia käyttämään signaaleja uudelleen, enemmän, useammin tai selvemmin, riippuen ympäristön vaatimuksista. Myös muitten kielitaitoisten varmojen koirien tapaaminen auttaa koiraa eteenpäin kielen saloihin. Rugaasin mukaan on huimaa ja uskomatonta kun koira oppii käyttämään kieltään uudelleen.

Ensimmäinen rauhoittava signaali jota koiranpennut käyttävät jo muutamien tuntien ikäisinä viimeistään parin päivän ikäisinä on haukottelu. Luovutusiässä (n. seitsemän kahdeksan viikon ikäisinä) koiranpennut hallitsevat jo suurimman osan kielestään. Tärkeää on pitää tätä kielitaitoa yllä, antaa pennun tutustua erilaisiin, erirotuisiin, -kokoisiin, -värisiin ja –tyyppisiin koiriin. Näin koira alkaa ymmärtää lajitovereitaan yhä paremmin ja paremmin, eivätkä pitkäkarvaiset, ruttunaamaiset, lyhytkuonoiset tms. koirat aiheuta hämmennystä tai ymmärtämättömyyttä. Sosiaalistamisesta puhuminen ei siis ole täysin huuhaata vaan hyvin tärkeä oppitunti jokaiselle pennulle. Hyvin sosiaalistetun pennun kanssa elo sujuu paljon vaivattomammin ja huolettomammin, eikä ristiriitatilanteita synny.

Pennun koulutuksessa tulisi ottaa mallia koira tai susi emoista – kärsivällisempää ja lempeämpää emoa saa hakea. Ihmisen pitäisi siis olla kärsivällinen, ystävällinen ja huolehtiva VANHEMPI – unohda johtajuus! Koiran kasvatuksessa pitää olla lempeä mutta luja, jos koiraa rangaistaan jatkuvasti ymmärtämättä koiran esittämiä rauhoittavia signaaleja, käyttäytymisketju rakentuu seuraavasti. Koiraa rangaistaan – koira käyttää rauhoittavia signaaleja, jotta omistaja käyttäytyisi ystävällisesti – signaalit eivät mene perille l. omistaja raivoaa yhä – koira lakkaa lopulta käyttämästä signaaleja. Loppujen lopuksi ainoa käytetty kieli jota ymmärretään on väkivalta josta taas seuraa stressitason nousua ja epävarmuutta mikä taas johtaa koiran aggressiiviseen käytökseen.

Rauhoittavien signaalien ymmärtäminen auttavat ymmärtämään koiria. Yleensä ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota koiran tunteista kertoviin välimatkaa lisääviin (uhkaaviin) signaaleihin, kun paljon oleellisempaa olisi pyrkiä lukemaan rauhoittavia signaaleja.

Uhkaavat signaalit ovat periaatteessa rauhoittavien signaalien vastakohta. Uhkaavien signaalien tarkoituksena on lisätä välimatkaa, saada toinen vetäytymään tai poistumaan paikalta. Rauhoittavien signaalien tarkoituksena taas on rauhoittaa tilanne ja välttää ristiriitoja. Palauttaa rauha tai lieventää pelkoa, stressiä, vihaisuutta tai muuta ristiriitaan johtavaa asiaa. Joissain tapauksissa voisi myös sanoa, että rauhoittavat signaalit ovat välimatkaa lyhentäviä. Kun vieraat koirat kohtaavat he rauhoittavien signaalien avulla kertovat ystävällisistä aikeistaan ja vaarattomuudestaan. Joskus tilanne voi johtaa ystävystymiseen kuten aran, pelkäävän, aggressiivisen tms. koiran ja rauhoittavia signaaleja käyttävän, osaavan ja ymmärtävän ihmisen välillä.

Lopeta siis turhanaikainen koiran uhkaileminen – et saavuta sillä mitään (kuin ehkä stressin puolustautuvalle koiralle ja myöhemmässä vaiheessa aggressiivisesti käyttäytyvän koiran). Rauhoittavia signaaleja pystyt käyttämään itsekin ja niiden myötä ymmärrätte koirasi kanssa toisianne paremmin, suhteenne paranee, pääsette lähemmäs toisianne ja lisäksi jäät koukkuun koirasi käytöksen tarkkailuun. Suhde koiraasi muuttuu varmasti!
 

Lähteet:

Rugaas, T.: Rauhoittavat Signaalit (Sanasilta oy, Yliopistopaino 2001)

Siljander, L.: Oletko selvillä koiran rauhoittavista signaaleista? (Koiramme 1-2/2002, s.62-66)

Susannan ja Lunan sivut
sivun alkuun